keskiviikkona, heinäkuuta 07, 2010

Lääketieteellisiä tutkimuksia vääristellään yleisesti

**
Tämä teksti on taiottu esille dosentti Matti Tolosen näppäimistöllä. Keskustellaan tästä vaikeasta aiheesta kesähelteilläkin!

Lääketieteen asiantuntijat antavat mieluusti sellaisen käsityksen, että heillä on hallussaan ehdottomasti oikea tieto. Kuitenkin lääketieteessä ja erityisesti ravitsemuslääketieteessä vallitsee valtavasti keskenään erilaisia käsityksiä, jotka hämmentävät niin lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä kuin maallikkoja.

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtaosa lääketieteen lehdissä julkaistuista tutkimuksista on virheellisiä, osa tarkoituksenmukaisesti ja tahallisesti vääristeltyjä. Tämä koskee erityisesti lääketutkimuksia, jotka ovat kaikki lääketeollisuuden rahoittamia. Niinpä lääketeollisuudella on oikeus päättää mitä tuloksia julkaistaan ja kuinka ne julkaistaan vai julkaistaanko niitä lainkaan.

Lääkärilehtien julkaisemia tutkimusraportteja on alettu verrata kyseisten tutkimusten alkuperäisiin aineistoihin ja tuloksiin vasta aivan viime vuosina. Analyysien tulokset ovat musertavia: Kaksi kolmasosaa raporteista ei vastaa sitä, mitä tutkimuksissa todellisuudessa on havaittu. Mediatoimistojen haamukirjoittajat ovat vääntäneet tulokset sellaisiin muotoihin, että ne antavat lääkkeistä ylioptimistisen kuvan.

Infektiotauteihin erikoistunut professori John Ioannidis analysoi lääketieteellisiä tutkimuksia. Hän on tarkistanut satoja raportteja, ja todennut että kaksi kolmesta lääkärilehdissä julkaistuista tutkimuksista on myöhemmin osoittautunut virheelliseksi.

Ongelma on siinä, että sinun lääkärisi on lukenut – tai lääke-esittelijä on hänelle esitellyt – juuri nuo virheelliset raportit esimerkiksi määrätessään lapsellesi antibioottia korvatulehdukseen tai keski-ikäiselle miehelle aspiriinia sydäntaudin ehkäisyyn. Kaiken kukkuraksi nuo kaksi kolmesta väärästä raportista on julkaistu lääketieteen arvostetuimmissa ammattilehdissä. Kuinka näin on päässyt tapahtumaan? Seuraavassa esitän muutamia tavallisimpia syitä. Tutkijat keksivät tulokset omasta päästään.

Julkaise tai häviä
"Julkaise tai häviä" (publish or perish) on kaikkien tutkijoiden hyvin tuntema sääntö. Ellet julkaise myönteisiä ja kiinnostavia uusia tietoja, urasi on tuomittu tuhoon. Tunnetuimpia tiedepetoksia ovat Artturi Ilmari Virtasen tutkimukset, joiden perusteella hänelle myönnettiin Nobelin palkinto vuonna 1945. Vastaanottaessaan palkintoa Virtanen oli tietoinen alaisensa tekemistä kokeiden tulosten väärennöksistä, mutta hänellä ei ollut selkärankaa tunnustaa sitä Tukholmassa. 


Yhtä häikäilemättömiä olivat korealaisen tutkijan Woo Suk Hwangin vuonna 2005 julkaisemat keksityt väitteet, joiden mukaan hän olisi kloonannut ihmisen kantasoluja. Tämä röyhkeä tapaus edustaa onneksi harvinaista laatua. 


Toinen tunnettu tapaus on syöpätutkija William Summerlin, joka palkittiin mustien ja valkoisten hiirien geenitutkimuksista. Tosiasiassa hän oli käyttänyt tussikynää valkoisten hiirten maalaamiseen.


Maailman johtava tiedelehti Nature julkaisi äskettäin artikkelin, jossa analysoitiin 3200 lääketieteellisen tutkijan tekosia. Joka kolmas tunnusti vähintäänkin manipuloineensa tuloksiaan. Toisessa vastaavanlaisessa analyysissa puolet tutkijoista sanoi tienneensä tutkimuksia, joiden tulokset oli väärennetty. 


Esimerkiksi Balkanilta kotoisin oleva neurofysiologi Goran Jamal väärensi 1980-luvulla helokkiöljyllä saamiaan tutkimustuloksia. Suomessa turkulainen neurologian professori Urpo Rinne tuomittiin Turun käräjäoikeudessa 21. joulukuuta 2001 neljän vuoden vankeusrangaistukseen tutkimusrahojen kavaltamisesta. Rinne syyllistyi oikeuden mukaan 16 törkeään petokseen, erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa hyötymistarkoituksessa tehtyihin virkarikoksiin, törkeään virka-aseman väärinkäyttöön sekä törkeään veropetokseen. Kiinni jääneiden osuus on kuitenkin häviävän pieni.

Arvostetut tutkijat väärentävät tuloksia kaiken aikaa. Heidän on "pakko". Syynä voi olla se, etteivät lääke- tai ruokavaliotutkimuksiin valitut koehenkilöt noudatakaan heille annettuja ohjeita, eivätkä tulokset siten vastaa tutkimuksen hypoteesia. Aina ei ole helppoa vetää rajaa sen välille, mikä on huonoa dataa ja mitä tutkija ei yksinkertaisesti halua julkaista. Eräs Matti Tolosen tuntema Työterveyslaitoksen tutkija pani tutkittavat puhaltamaan uudelleen spirometriin, kunnes hän sai haluamansa tuloksen.


Oxfordin yliopiston lääketieteellistä tilastokeskusta (Centre for Statistics in Medicine in Oxford) johtava Douglas Altman analysoi yli 100 lääketutkimusta vertaamalla julkaistuja tuloksia alkuperäiseen dataan. Hän totesi, että useimmista julkaisuista oli jätetty pois tietoja - etenkin sellaisia, jotka eivät sopineet yhteen tutkimushypoteesin ja johtopäätösten kanssa, ja jotka olisivat voineet aiheuttaa hankalia kysymyksiä.



Tehokkain tapa "puhdistaa" dataa on yksinkertaisesti heittää menemään koko tutkimustiedosto ja jättää se kokonaan julkaisematta, koska tulokset eivät vastaa toiveita. Nämä "kadonneet" kielteiset tulokset ovat usein peräisin lääketeollisuuden rahoittamista tutkimuksista.

Jos lääkefirma haluaa lääkkeen markkinoille, ne eivät julkaise haitallisia tutkimustuloksia. Kaksi vuotta sitten tehty analyysi paljasti, että 74 masennuslääkkeistä tehdyistä tutkimuksista 23 jätettiin julkaisematta. Niistä 22 oli osoittanut, että lääke ei ollut lumetta tehokkaampaa tai se oli sitä heikompaa. Sitä vastoin kaikki positiiviset raportit julkaistiin. Siitä syntyi lääkäreille tarkoitettu julkaisuharha: kyseinen lääke on tehokas ja turvallinen.

Väärien potilaiden tutkimukset
Monet kliiniset kokeet ovat epäluotettavia, koska niissä on tutkittu vääriä henkilöitä. Tutkimuksen tulokset voivat olla sisäisesti oikeat (internally valid) eli ne koskevat tutkittua aineistoa, mutta ne eivät ole välttämättä ulkoisesti päteviä (externally valid), toisin sanoen niitä ei voi yleistää muunlaisiin henkilöihin, joille lääkärit kuitenkin alkavat määrätä tutkittua lääkettä. 



Joissakin aineistoissa koehenkilöt voivat olla poikkeuksellisen terveystietoisia tai epätavallisen monisairaita. Monissa tutkimushankkeissa koehenkilöille maksetaan, jolloin niihin saattaa hakeutua alkoholisteja, kodittomia ja lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Se vääristää tuloksia.

Hormonikorvaushoitoa koskevissa tutkimuksissa todettiin 1990-luvulla, että hoito vähensi 50% sydäntautien riskiä. Vuonna 2002 julkaistu suuri analyysi osoitti, että hormonikorvaushoito lisäsi sydäntauteja 29 %. Mistä näin suuri ristiriita johtuu? 



Kävi ilmi, että tutkimusten aineistot olivat hyvin erilaisia. Ensimmäiseen oli osallistunut pääasiassa nuoria naisia, jälkimmäiseen taas vanhempia. Molemmat aineistot vääristelivät tuloksia.

Sattuma korjaa satoa
Puhdas sattuma voi aiheuttaa sen, että lääketieteellisessä tai psykologisessa tutkimuksessa osa koehenkilöistä paranee tai kokee paranevansa ajan oloon. Kliinisissä psyykelääketutkimuksissa lumehoito auttaa usein huomattavaa osaa koehenkilöistä. Tai osa laihdutustutkimukseen osallistuvista laihtuu vaikutusjakson aikana. Havaitulla muutoksella ei ole välttämättä mitään tekemistä annetun hoidon kanssa, mutta tutkija laskee mielellään muutoksen tutkitun hoidon ansioksi.


"Aivan kuin ensin heittäisi tikat seinään ja sen jälkeen piirtäisi tikkataulun nuolten ympärille", vertaa Douglas Altman. Hän on verrannut toisiinsa kirjallisia tutkimussuunnitelmia ja lopullisia artikkeleita. Yli puolessa tapauksista tutkimuksen kohde muuttui hankkeen edetessä. 



Esimerkki vitamiinitutkimuksen alueelta: Norjassa tutkittiin homokysteiinin alentamista B-vitamiineilla ja sen vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Jälkikäteen tutkijat päättivätkin analysoida B-vitamiinihoidon vaikutusta myös syöpäkuolleisuuteen. Kun tässä havaittiin positiivinen tilastollinen assosiaatio, media repäisi railakkaat otsikot: B-vitamiinit aiheuttavat syöpäkuolemia. 


Alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa ei ollut lainkaan varmistettu, että alkavat syöpätapaukset olisi suljettu pois aineistosta. Toisin sanoen, puolet tutkimuksia sisälsi tuloksia, jotka oli muunnettu jälkeenpäin "tieteelliseksi todeksi".

Kolme neljäsosaa lääkkeistä tuottaa pettymyksen kliinisissä ihmiskokeissa; syynä ovat vaaralliset sivuvaikutukset tai niiden tehottomuus tutkitussa taudissa. Meta-analyysien tuloksetkin lyödään usein lukkoon jo etukäteen: Tutkijat valitsevat ainestoonsa vain sellaisia tutkimuksia, joiden tulokset vastaavat heidän ennakkokäsityksiään. 



Tässä on oivallinen esimerkki sellaisesta antioksidantteja koskevasta valikoidusta meta-analyysista .

Tämä kirjoitus perustuu suureksi osaksi Daily Mailissa 6.7.2010 julkaistuun artikkeliin. Se puolestaan perustuu David H. Freedmanin kirjaan Wrong: Why Experts Keep Failing Us And How To Know When Not To Trust Them by David H. Freedman (Little, Brown, £12.99).



Muita dosentti Tolosen kirjoituksia löytyy osiosta Ravintolisen ABC (vasemmassa palstassa) ja hänen omalta kotisivultaan (http://www.tritolonen.fi/). Tässä muutamia makupaloja:
Uutta tietoa masennuksen biologiastaD-vitamiini valloittaa maailmaaKirjoittajavieras: Matti Tolonen

38 kommenttia:

  1. Lääketeollisuus elää lääkkeiden myynnillä - ei ihmisten parantamisella.

    Lihavuuden hoitoon käytetään tai on käytetty esim.

    1) Amfetamiinijohdannaisia, lääketeollisuus saa rahaa

    2) EPO:a, lääketeollisuus saa rahaa

    3) Laihdutusleikkauksia, lääketeollisuus saa rahaa

    Eli huumeita, hormoneja ja leikkauksia hirvittävine mahdollisine sivuvaikutuksineen voi käyttää.

    Entäs sitten ruokavalio-ratkaisu jossa suositaan vihanneksia, juureksia, kalaa, kananmunaa, ei pelätä rasvoja ja vältellään tärkkelystä/sokeria - ei voi käyttää koska voi olla vaarallista!

    Vai oliko niin, että viimeisessä vaihtoehdossa lääketeollisuus menettää rahaa?

    Edelleen, mitään salaliittoja en tarvitse em. päättelyyn. Ainoastaan 38v elämänkokemuksen, joka kertoo, että rahalla on ihmeellinen vaikutus ohjata ihmismassojen tekemisiä.

    VastaaPoista
  2. Silmiini sattui kiinnostavalta vaikuttava katsaus fibromyalgian ja ärtyneen paksusuolen (IBS) välisestä mahdollisesta yhteydestä. Joten siis luin tämän lääkäreille tarkoitetun katsauksen huolellisesti. Muutama asia pistää silmään:
    1. Useimmilla kirjoittajista on suhde lääketeollisuuteen, ja he sen ilmoittavatkin
    2. Ensimmäisinä hoitokeinoina tarjotaan pitkä listä synteettisiä mieliala- ym. lääkkeitä.
    3. Lääkkeettömiäkin hoitokeinoja toki käsitellään, kuten liikuntaa ja terapiaa. Mutta mutta: Siitä puuttuvat maininnat
    - kuiduista, pro- ja prebiooteista, joilla on tutkitusti erinomainen hoitovaikutus IBS:ssa.
    - D-vitamiinista ja ubikinonista, joiden puutetta vallitsee ainakin fibromyalgiassa.

    Tällä tavoin lääkäreitä opastetaan hoitamaan potilaita ensisijaisesti lääkkeillä.

    VastaaPoista
  3. Uusi esimerkki tutkijalääkärin tehtailemista lääketutkimuksista:
    Scott Reuben, 51, Baystate Medical Centerin kipuklinikan ylilääkäri, on tuomittu 6 kuukaudeksi vankilaan lääketutkimusten väärentämisestä. Hän otti vastaan useilta lääketehtailta tutkimusmäärärahoja, mutta ei koskaan tehnyt tutkimuksia. Hän vain tehtaili vuosina 1998-2006 tuloksia 21 artikkeliin, joiden mukaan tulehduskipulääkkeet Bextra, Lyrica, Vioxx ja Celebrex, olisivat olleet erinomaisia leikkausten jälkihoidossa. Hän tehtaili myös tuloksia, joiden mukaan Wyethin masennuslääke Effexor olisi hyvä hoito kipuun. Reuben joutuu maksamaan takaisin $361,932 tutkimusrahansa ja muut saamansa vähintään $50,000 etuudet ja lisäksi hän saa maksaa $5,000 sakot, kertoo Pharmalot http://20.fi/5028

    VastaaPoista
  4. Jos tuossa aloituskirjoituksessa sana "lääketeollisuus" vaihdettaisiin sanaan "lisäravinneteollisuus", sopisiko teksti siihenkin?

    VastaaPoista
  5. "Jos tuossa aloituskirjoituksessa sana "lääketeollisuus" vaihdettaisiin sanaan "lisäravinneteollisuus", sopisiko teksti siihenkin?"

    Rahaa haluavat kaikki, nimim. S, minä, Tolonen, lääketeollisuus, lisäravinteiden valmistajat jne.

    Em. ryhmässä eniten rahaa eli valtaa on lääketeollisuudella ja näin ollen se pystyy vaikuttamaan asioihin haluammallaan tavallaan enemmän kuin esim. lisäravinteiden valmistajat

    VastaaPoista
  6. Kriittisyyttä tarvitaan kaikessa. Myös lisäravinnevalmisteiden suhteen.
    Joka ainutta pilleriä ja troppia ei kannata hankkia, mitä valmistajat ja luontaistuotekaupat esittelevät ja hehkuttavat.... Elämässä voi olla tilanteita, joissa kourallinen lisäravinnekapseleita voi olla tarpeen (kroonisesta sairaudesta toipuessa jne), mutta ei siitä kannata tehdä ihannetta.
    Paraskin sanoja tässä, oma päivittäinen arsenaalini on joskus ollut melkoinen, nyt pärjätään alle korallisella ;-)
    D-vitamiini ja kalaöljy on se peruspilari, sitten siitä voi lähteä miettimään, mistä voisi olla hyötyä.
    Järki sanoo jo, että ravinto ennen kaikkea, sitten vasta kapselit...
    Mutta ei lisäravinteita kannata dissata täysin tarpeettomina, laadukkaita löytyy ja vieläpä kohtuuhintaisina :)

    VastaaPoista
  7. Whyett Pharmaceutical käytti haamukirjoittajia, joiden 40 artikkelia julkaistiin lääkärilehdissä hormonikorvaushoitoa koskevassa asiassa, kertoo Naturalnews.com

    VastaaPoista
  8. Glaxon Avandia FDA:n syyniin, kirjoittaa The Gardian 12.7.2010
    Glaxoa on kritisoitu siitä, että se 6 vuoden ajan on yrittänyt vaientaa tutkijoita kertomasta lääkkeen aiheuttamasta hengenvaarallisten sydänkohtausten riskistä. Cleveland Clinicin kardiologin mukaan lääke lisää riskiä peräti 43 % (raportti vuodelta 2007). Glaxo on puolustanut Avandiaa ja tuottanut tutkimuksia, joiden mukaan se olisi turvallinen. Lääkkeen myynti puolittui Britanniassa vuoden 2006 lukemista (£1.4 mrd) viime vuoden lukuun £771 miljoonaa.)
    http://20.fi/5050

    VastaaPoista
  9. Avandia goes to trial, kirjoittaa tänään the Financial Times
    The latest British company on trial in the US is GlaxoSmithKline. The Food and Drug Administration is now chewing over the British drugmaker’s blockbuster diabetes pill Avandia. The FDA is pulling out all the stops. No fewer than 33 reviewers – double the usual number – will debate the 765-page briefing document at a two-day hearing, a rare event in itself.
    The reason for the fuss is clear. In February, the senate finance committee blasted both the FDA and GSK and their testing procedures and claimed that GSK did not disclose the drug’s link to increased risk of heart attack. GSK retorted that the committee “cherry-picked” data. The extent of the senate’s influence in the FDA review could prove crucial, particularly as European medical authorities – which conduct their own review next week – will likely take their lead from the US.
    Investors have lost 11 per cent on GSK this year; the stock has comfortably underperformed the FTSE 100 and the STOXX 600 healthcare indices. Looking forward, though, investors should not sweat too much. Earnings from Avandia have been falling ever since the FDA first reviewed it in 2007. In 2006, the drug brought in about £1.6bn in sales, about 7 per cent of GSK’s revenues. Last year, it barely reached £770m, less than 3 per cent of turnover. Furthermore, the drug loses patent protection in 2012 while rival drug Actos, made by Japan’s Takeda, hits generic competition in 2011. So low-cost alternatives will hurt GSK’s earnings next year.
    The market has already priced in the patent fallout and potential litigation risk. GSK has provided about £2.3bn for its total legal bills, which analysts believe should be enough. GSK has an industry-beating dividend yield of 5.6 per cent. And unlike its oil-producing compatriot, this looks safe for now.

    VastaaPoista
  10. Avandia on riittävän turvallinen ja se saa jäädä myyntiin, päätti 33-jäseninen arviointiryhmä, kirjoittavat lehdet tänään, mm. The Independent.

    Itse suosittelen diabeetikoille berberiiniä ja muita ravintolisiä, joiden ansiosta synteettisten lääkkeiden tarve ja sivuvaikutukset vähenevät. Suomessa Diabetesliitto on osoittanut suurta kiinnostusta berberiiniä kohtaan mm. kirjoittamalla siitä toukokuun Diabetes-lehdessään. Siinä todetaan, että berberiinillä on tehty kiinnostavia tutkimuksia ja niitä kannattaa jatkaa.

    VastaaPoista
  11. Lääketieteellisiä tutkimuksia vääristellään yleisesti paitsi lääkärilehdissä myös muussa mediassa, kuten Iltalehdessä. Lehti julkaisi 12.7.2010 uutisen D-vitamiinitutkimuksista väittäen, että "erittäin suuret" D-vitamiiniannokset lisäävät syövän riskiä. Todellisuudessa kyseisissä tutkimuksissa ei ollut annettu lainkaan D-vitamiinia. Lue kommenttini Iltalehden keskustelusta.

    Kirjoitan tästä aiheesta tänne siksi, että olen saanut huolestuneita yhteydenottoja, joissa kysellään, mitä ne "erittäin suuret" D-vitamiiniannokset ovat olleet. Iltalehti ei ole vastannut toimitukseen lähettämääni viestiin lehden harjoittamasta vääristelystä.

    Life Extension Fundation antaa esimerkin siitä, kuinka Newsweek vääristeli äskettäin homokysteiinitutkimusta. LEF:n sivulta kannattaa klikata myös linkkeihin, joissa on hyödyllistä tietoa sydäninfarktin ehkäisystä ja siitä, kuinka statiinitutkimuksia tulkitaan mediassa tarkoitushakuisesti.

    VastaaPoista
  12. Kiinnostava kirjoitus lääketehtaiden menettelystä (olemattomien sairauksien keksiminen ja lääkkeiden tarjoaminen niiden hoidoksi)
    Creating Disease: Big Pharma and Disease Mongering
    http://20.fi/5123

    VastaaPoista
  13. Spin lääkärilehdissä

    Spin tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että lääkärilehden artikkelissa tai sen tiivistelmässä vääristellään tutkimusta siten, että lukijalle syntyy käsitys jostakin tärkeästä havainnosta, vaikka sitä ei todellisuudessa olekaan.

    Amerikan lääkärilehdessä JAMAssa analysoitiin 72 vuonna 2006 julkaistua artikkelia. Spiniä esiintyi 18 prosentissa otsikoita, 37,5 %:ssa abstraktien ja 58,4 %:ssa raporttien tuloksista ja pohdinnoista ja 23,6 %:ssa johtopäätöksistä. Yli 40 % artikkeleista sisälsi spiniä vähintään kahdessa päätekstin kohdassa.

    Johtopäätös: merkityksettömiä tuloksia spinnattiin tavalla joka oli ristiriidassa tulosten kanssa. JAMA. 2010;303:2058-2064

    Medscape 12.7.2010

    VastaaPoista
  14. Lääketehtaiden rahoittamista tutkimuksista 85 % osoittaa lääkkeiden olevan tehokkaita ja turvallisia, kun hallituksen ja muiden puolueettomien tahojen kustantamissa hankkeissa osuus on vain noin 50-60 %, ilmenee Annals of Internal Medicinen (3.8.) online julkaisemasta tutkimuksesta. http://20.fi/5186

    Siinä analysoitiin 546 raporttia, mm. kolesterolilääkkeistä, masennuslääkkeistä ja mahahappolääkkeistä, jotka ovat yleisimpiä lääkeaineita. Lääkärilehtien julkaisemista lääketutkimuksista 75 % oli lääketehtaiden rahoittamia. Suuri osuus hämmästyttää asiantuntijoitakin, kertoo ReuterHealth.
    http://www.reutershealth.com/archive/2010/08/02/eline/links/20100802elin004.htm

    "Teollisuudella on taloudelliset intressit kiillottaa lääkkeiden kuvaa”, kommentoi Reutersille bostonilainen psykiatri Daniel Carlat, joka on kritisoinut lääketutkimuksia.

    VastaaPoista
  15. Yhdysvaltain oikeusministeriö (US Department of Justice, lyhyesti JoD) tutkii maailmanlaajuista lääkeyhritysten harjoittamaa korruptiota, kertoo The Financial Times (FT) tänään.

    Myrskyn silmässä ovat muiden mukana lääkejätit GlaxoSmithKline, Pfizer, Bristol-Myers Squibb, Eli Lilly ja Merck. Niiden epäillään rikkoneen lahjonnan kieltävää lainsäädäntöä. Tutkimus on priorisoitu JoD:ssa. Tutkinnan kohteena ovat tavallisten ravintolakeskitysten ja matkojen lisäksi myös muut lahjonnan muodot, kuten lääkäreiden rekrytointi kliinisiin tutkimuksiin. Samat lääkärit ovat osallistuneet lääketutkimuksiin ja lääkkeiden myyntilupien hyväksymisiin tai kieltämisiin, kirjoittaa FT. Aiheesta voi lukea lisää googlaamalla US Probes corruption in big pharma.

    VastaaPoista
  16. Financial Times 22.8.2010:
    There are lies, damned lies and ... the results of clinical trials. That might be the conclusion from internal AstraZeneca documents made public during litigation on its antipsychotic drug Seroquel, which is now coming to a close.

    They highlight apparent efforts by the group to communicate favourable data selectively to boost prescriptions. Their full context may never be fully scrutinised because of out-of-court settlements being finalised with US patients and prosecutors.

    AstraZeneca said: “Selected documents produced in connection with the Seroquel product liability litigation do not provide a fair and accurate picture. The company has worked diligently with the US Food and Drug Administration to ensure that the safety profile of Seroquel is reflected appropriately in the prescribing information.”

    While denying the allegations, it has reached a $520m (£335m) settlement with the Department of Justice and two whistleblowers, related to past marketing practices. It will soon pay $198m to thousands of patients who developed diabetes, and has won one case after arguing that it had not been proved that the drug caused the condition.

    VastaaPoista
  17. Antioksidanttiraportti vääristeli totuutta

    Amerikan Lääkärilehdessä (JAMA Vol. 297, pp. 842-857) vuonna 2007 julkaistu ja sittemmin kohua herättänyt meta-analyysi antioksidanteista (A-, C- ja E-vitamiinit sekä beetakaroteeni) on analysoitu uudelleen alkuperäisistä lähteistä. Prof Hans Biesalski (Hohenheimin yliopisto, Saksa) ja työryhmä, johon kuului mm. prof. Jeff Blumberg (Tufts University, USA), kävi huolellisesti läpi kaikki 66 raporttia. Niistä 36 osoitti, että antioksidanteista oli hyötyä, 60 %:ssa tulos oli nolla (ei hyötyä ei haittaa) ja vain 4 %:ssa oli negatiivinen tulos.
    Tulos poikkeaa suuresti Goran Bjelakovicin ja Christian Gluudin alkuperäisistä päätelmistä, joiden mukaan antioksidantien käyttö muka lisäisi kuoleman riskiä. He olivat kaiken kukkuraksi jättäneet huomiotta yli 400 tutkimusta, joissa ei ollut raportoitu kuolemantapauksia. Tässä uusi analyysi kokonaisuudessaan.
    http://www.mdpi.com/2072-6643/2/9/929/pdf

    Sitä selostaa myös Nutraingredients.com, joka haastatteli puhelimitse prof. Blumbergia. Voit kuunnella haastattelun tältä sivulta http://20.fi/2733

    VastaaPoista
  18. British Medical Journal (BMJ) vaatii vetämään Avandia-nimisen diabeteslääkkeen (rosiglitatsoni) pois markkinoilta sen vakavien sivuvaikutusten vuoksi. Lääkkeen sanotaan aiheuttaneen 1000 sydänkohtausta ja 600 sydämen vajaatoimintaa. BMJ:n mukaan Avandialle ei olisi saanut koskaan myöntää myyntilupaa. Sitä on määrätty Britanniassa 2,5 miljoonalle diabeetikolle, kertoo Daily Express tänään.

    VastaaPoista
  19. Avandia vaaditaan nyt pois myynnistä koko EU:n alueella, kirjoittaa Financial Times tänään. Uutinen lyhyesti:

    The Medicines and Healthcare Products Regulatory Agency has called for the withdrawal across Europe of GlaxoSmithKline's diabetes drug Avandia, dealing a blow to the pharmaceuticals group in its home market. The MHRA has said that the risks associated with Avandia - known generically as rosiglitazone - outweigh its benefits. The statement sent GSK's shares down 19.5p to 1249p, making it the biggest faller on the Footsie. Sales of Avandia have dwindled from £1.2bn in 2007, the year it was first linked to heart problems, to £771m in 2009.

    Avandia (rosiglitatsoni) on ilmeisesti saanut myyntiluvan vääristeltyjen ja/tai pimitettyjen tutkimustulosten perusteella. Lääkettä on määrätty miljoonille diabeetikoille kaikkialla maailmassa. Lääke on yleisessä käytössä myös Suomessa.

    VastaaPoista
  20. Asiaan liittyen, jossain uutisoitiin lääketehtaiden edelleen voitelevan lääkäreitä, nykyään matkoilla. En muista lähdettä, muistan esimerkkinä mainitun Tampereen kaupungin lähettävän vuosittain 20 virkalääkäriä lääkeyhtiön kustantamalle reissulle.

    En tiedä millaisen nimikkeen alla matkat tehdään, koulutus todnäk. Jotenkin noin.

    Moni fiksu ja vastuuntuntoinen lääkäri on nettipalstoilla ja blogeissa kommentoinut arvostelua, entäs ne vähemmän fiksut ja etiikaltaan elastisemmat? Fifty-fifty?

    Statiiniresepti lähtee rentouttavan reissun jälkeen entistä liukkaammin tohtorin kynästä?

    Ei tarvita salaliittoja, ihmisen vajavaisuus riittää... Kuitenkin, :)

    VastaaPoista
  21. PlosMedicine-lehti paljastaa tänään julkaistussa raportissaan kuinka lääketeollisuus on julkaissut noin 1500 väärennettyä, haamukirjoittajien laatimaa raporttia edistääkseen lääkkeiden myyntiä. Tässä paljastuksessa keskitytään hormonikorvauslääkkeisiin. Lääketeollisuus on pyrkinyt saattamaan kaikki kilpailevat hoitomuodot kielteiseen valoon.

    Erityisesti haamukirjoittajia on käyttänyt on lääkeyhtiö Wyeth, joka on vähätellyt lääkkeittensä aiheuttamaa rintasyöpäriskiä ja lioitellut hormonien sydäntä suojaavia vaikutuksia. Yhtiä sai koko lääkärikunnan kaikkialla maailmassa uskomaan, että hormonit suojaisivat postmenopausaalisia naisia rintasyövältä. Tosiasiassa hormonit lisäävät sitä. Lisäksi yhtiö on propagoinut läääkkeitään off-label-tarkoituksiin, kuten dementiaan, prakinsoni tautiin, näköongelmiin ja ihon ryppyihin. (Off-label = myyntiluvan ulkopuoliosiin tarkoituksiin). Lääkärikunnan tulee nyt ryhdistyä ja vaatia puolueetonta informaatiota lääkkeistä, vaatii katsauksen kirjoittanut Adriane J. Fugh-Berman.

    Lue koko juttu tästä http://20.fi/2765. Artikkeli on uutisoitu laajasti maailmalla, mm. Espanjassa El Mundo -lehdessä http://20.fi/2766

    VastaaPoista
  22. Oikeinkirjoitus, Matti! Kirjoitusvirheet luovat kuvan kiireisesti kyhätystä kirjoitelmasta. Vakavastiotettavuus kärsii.
    Pahimmillaan kirjoitusvirheet ohjaavat ihan väärille nettisivuille! Errare humanum est! Per...

    t. ropagantaministeri :)

    VastaaPoista
  23. Voltaren (diklofenakki) lisää aivohalvauksen riskiä 86 %, osoittaa suuri tanskalaistutkimus. Ibuprofeeni lisää riskiä 30 %. Katso video
    http://www.abc.net.au/reslib/201009/r639008_4410187.asx
    ja/tai lue story
    http://www.abc.net.au/news/stories/2010/09/14/3011102.htm

    VastaaPoista
  24. Lies, Damned Lies, and Medical Science. Lääkäri John Ioannidis paljastaa lääketieteen suuret valheet, joita lääkärit ja muu terveydenhuollon henkilökunta ja lääketieteen toimittajat levittävät suuren yleisön keskuuteen. Hänen mukaansa 90 % tutkimuksista, johon käypä hoito nojaa, on valheellista. Tutkimusten kysymykset ovat usein väärin asetettuja. Golden-standard -tutkimukset (Randomized controlled trials RCT) ovat usein kehnosti suunniteltuja ja toteutettuja. "Sometimes it was difficult to see the bias, but it was there", hän sanoo. Tutkijat haluavat tietynlaisia tuloksia, ja he myös saavat niitä. Nature, the grande dame of science journals, stated in a 2006 editorial, “Scientists understand that peer review per se provides only a minimal assurance of quality, and that the public conception of peer review as a stamp of authentication is far from the truth.”

    Ioannidis on tunnettu tiedemies, "metatutkija", matemaatikko ja lääkäri, toiminut Tufts-ylipistossa, Johns Hopkins-yliopistossa ja Yhdysvaltain terveysvirastossa. 1990-luvulta alkaen hän toimii Kreikassa Ionnina-yliopistossa.

    Jokaisen lääketieteellisestä ja ravitsemustutkimuksesta kiinnostuneen kannattaa perehtyä tähän erinomaisen kirjoitukseen.

    VastaaPoista
  25. Lähes 800 tutkimusraporttia on hylätty lääketieteen lehdissä virheellisten tai tehtailtujen tulosten vuoksi, kirjoittaa tänään
    medicinenet.com
    Valtaosa oli amerikkalaisten tutkijoiden laatimia raportteja. Niistä 169 sisälsi vakavia virheitä ja 84 suoranaisia petoksia.

    VastaaPoista
  26. RAKENNEVÄÄRISTYMINEN ON MURRETTAVA / Täsmäensiapua & syväluotausinnovaatiokäytäntöä tarvitaan:

    On erittäin raskauttavaa, että kansalaisten hyvinvoinnista päättävien riveissä, potilasyhdistyksissä, lääkäri- ja terveydenhoitajakoulutuksessa, virastoissa ja lainsäädäntövaliokunnissa istuu juuri lääketehtaiden agentteja päättämässä "maan-tapa"-ohjelmien kautta kohtaloistamme.
    Vääristyminen on muuttanut jo terveydenhoitojärjestelmäämme kohti vakavia karikkoja. Ohjausta saamme rapakon takaa jo tutuksi tulleen rokotemanooverin jatkumona.
    Agentit ovat olleet huolehtimassa, että järjettömiä summia kansalaisilta kerättyjä verorahoja ohjautuu automaatinomaisesti kansainvälisten lääkejättien hyväksi ja hoidoissa syviin ymmärrysvajeesiin. Ravinnon osuutta terveyden ylläpidossa on vähätelty sekä virallinen ravintosuositus pohjautuu vanhoihin kapeisiin ravinto-oppeihin (ymmärrysvaje).

    Rokotusohjelma pitäisi välittömästi saneerata Thl:ssä. Elämästä ymmärtämättömät koetehtailija-teoreetikot vaihtoon. Iidotismi kitkettävä. Ja oikeaa asiantuntemusta ei saa saastuttaa epärehellisyydellä eikä vehkeilyllä kansalaisten hyvinvoinnin tappioksi.

    Ehdotankin, että terveydenhoitojärjestelmä on kansanterveyden edistämisen nimissä puhdistettava karstasta mitä pikimmin.

    VastaaPoista
  27. Lääkkeestä sydäntauti?

    Katso eilen (3.1.2011) TV 1:ssä esitetty ohjelma YLE Areenasta. Raportti kertoo paljon lääkejätti GlaxoSmithKlinen (GSK) moraalista ja lääkäreihin kohdistuvasta lahjonnasta ja lääketutkimusten vilpillisyydestä.

    VastaaPoista
  28. Ovatko lisäravinne- ja uskomuslääketieteen tutkimukset sitten vilpittömiä ja nämä yritykset erityisen eettisesti korkeatasoisia?

    VastaaPoista
  29. Voisitko ystävällisesti antaa kirjallisuusviitteitä tarkoittamiisi lisäravinne- ja uskomuslääketieteen tutkimuksiin, joiden vilpittömyyttä epäilet? Voisimme sitten tarkastella lähemmin kyseisiä tutkimuksia ja niiden tekijöitä. Meillä on nimittäin länsimaissa sellainen käytäntö, että sillä, joka syyttää, on todistustaakka. Laita myös vastaukseen oma nimesi ja/tai lääkefirma, jota edustat, anonyymi nimimerkki kun ei ole katu-uskottava.

    VastaaPoista
  30. Jos _kysymys_ otetaan syytöksenä, ja jos kysymyksen esittäjää syytetään lääkefirman edustajaksi - eli vastaus on tympeää ad hominemia, lukijat vetänevät tästä vetää omat johtopäätöksensä.

    VastaaPoista
  31. Turhaan provosoidut, en minä Tolosen viestissä mitään syytöstä näe.
    Itsekin toivoisin, että kirjoittajat käyttäisivät nimeään tai nimimerkkiä. Anonyymistä kun ei tiedä onko sama henkilö, kuin jossakin edellisessä viestissä. Niin sitä helposti kuitenkin kuvittelee.

    VastaaPoista
  32. Pitäisikö EU:ssa kehittää lääkkeiden seurantatutkimuksiin järjestelmä, jossa lääkkeen myyntiluvan haltija joutuu maksamaan jonkun prosenttiosuuden EU:n alueen liikevahdosta alan tutkimusrahastoon ja tästä rahastosta sitten jaetaan tutkimuslaitoksille rahaa? Tässä järjestelmässä yksittäinen lääkeyritys ei pääsisi niin helposti manipuloimaan tutkimustuloksia kuin omissa tutkimuksissaan. Lääkefirmat eivät olisi tietoisia siitä, mitä tutkitaan ja kuka tutkii, ennekuin raportti julkaistaan.

    En tosin tiedä, onko nykyinen järjestelmä jo tämän kaltainen... Ainakin maanantain Panoraama-ohjelmasta sai toisenlaisen käsityksen.

    VastaaPoista
  33. Taisin nähdän tuon em. Panoraama-ohjelman, tai ainakin vastaavan, jossa puhuttiin poisvedetystä diabetes-lääkkeestä.

    Jos lääkefirman tuote eli jokin lääke herättää epäilyjä yksittäisessä lääkärissä, voinee lääkäri pyytää lääkefirmalta kliinisten kokeiden tuloksia. Niin kävi kun diabeteslääke aiheutti epäilyttävän paljon sydänkohtauksia, ja yksi lääkäri alkoi penkoa asiaa tarkemmin:
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuhansien+k%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4+diabetesl%C3%A4%C3%A4ke+pois+markkinoilta/1135260369752


    Lääkefirma voi mainostaa tuotettaan tehokkaaksi ja turvalliseksi, koska sillä on (olevinaan) hyvää kliinistä tutkimusta, joka (muka) osoittaa, että lääke on turvallinen ja tehokas. Ehkä jokin laki jopa velvoittaa lääkefirmaa tähän?

    Jos taas _ravintolisävalmistaja_ puolestaan mainostaa tai piilomainostaa omia tuotteitaan, väittäen niiden olevan sekä tehokkaita että turvallisia, velvoittaako minkään valtakunnan laki ravintolisävalmistajaa a) puhumaan totta b) esittämään kliinisiä kokeita todisteeksi? Nyt en puhu kahden rotan eläinkokeista tai solukokeista vaan sellaisista laadukkaista, laajoista, ihmisillä tehdyista kaksoissokkotutkimuksista, joita lääkefirmoiltakin vaaditaan.

    Jos esimerkiksi berberiini, jota tässä blogissa on kehuttu sekä turvalliseksi että tehokkaaksi diabeteslääkkeeksi, aiheuttaisi sydänkohtauksia, voisiko berberiinin valmistajalta pyytää kliinisiä kokoita, niin kuin lääketehtaalta voi pyytää? Se, että berberiini ei ole lääkärin määräämä lääke, onko sillä vaikutusta asiaan?


    nimimerkki A.NO.
    (sama, joka kysyi "Ovatko lisäravinne- ja uskomuslääketieteen tutkimukset sitten vilpittömiä ja nämä yritykset erityisen eettisesti korkeatasoisia?")

    VastaaPoista
  34. Avandia esiintyy tässäkin CBS Newsin TV-ohjelmassa 60 minutes. Siinä lääkejätti GlaxoSmithKlinen (GSK)entinen työntekijä Cheryl Eckard kertoo laiminlyönneistä lääkkeiden laadunvalvonnassa. Tehtaan johto ei välittänyt työntekijän huomautuksista, sanoo Eckard.

    VastaaPoista
  35. Psyykelääkkeet tuhoavat aivokudosta

    Psykoosilääkkeet, joita valmistavat AstraZeneca Plc ja Johnson & Johnson, voivat surkastuttaa aivokudosta, ilmenee uudesta Archives of General Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta. Se käsitti 211 äsken diagnosoitua skitsofreniapotilasta. Mitä enemmän lääkkeitä käytettiin, sitä enemmän aivojen tilavuus pieneni. Lue lisää englanniksi.

    Tämäkin havainto puoltaa E-EPAn käyttöä skitsofrenian ehkäisyssä (siis riskissä oleville henkilöillelle annettuna) ja taudin täydentävässä hoidossa, sillä E-EPAn on todettu ehkäisevän potilaiden aivojen surkastumista. Silloin tarvitaan vähemmän synteettisiä lääkkeitä. Tästä informaatiosta eivät tietenkään lääketeollisuuden kanssa veljeilevät psykiatrit pidä.

    VastaaPoista
  36. Tyypillistä harhaanjohtamista tuo yleistys "Psyykelääkkeet tuhoavat aivokudosta", kun kyseessä on pelkästään jotkin psykoosilääkkeet, eikä kaikki psyykelääkkeet esimerkiksi SRRI:t. SRRI:t lisäävät aivokudosta, hippokampuksessa. Ja jotkut neuroleptitkin: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16271709

    VastaaPoista
  37. Sinänsä huvittavaa tuo edellinen ^, kun tämän otsakkeena on "Lääketieteellistä tutkimusta vääristellään yleisesti"

    VastaaPoista
  38. Taas uusi lääkeskandaali, otsikoi The Daily Telegraph eilen.
    Saksalainen lääkäri, professori Joachim Boldt, 57, on ilmeisesti väärentänyt 90 tieteellistä tutkimusta, joiden perusteella leikkauspotilaille on suositeltu ja annettu suonensisäisesti kolloideina tunnettuja verenlaajentajia Saksassa ja Englannissa. Boldt on erotettu virastaan ja hänen professorinarvonsa on peruutettu. Hän on nyt rikostutkinnan kohteena.

    VastaaPoista